rukkijuttuja – wheel talk

Hankin aikoinaan itselleni modernin rukin siinä vaiheessa, kun hermostuin Antti-pappani rakentamaan ns. perinnerukkiin.  Siinä ei sinänsä ole mitään vikaa, päinvastoin: se toimii hienosti! Eipä se tosin ihme olekaan, pappa rakensi niitä sodan jälkeen paljonkin ja myi hyvin.
Hermot menivät siihen, että saatavilla oli tasan kaksi rullaa. Molemmat nekin yksilöitä. Kuuluttelin sitten sorvaajaa siellä sun täällä ja piirsipä maan johtava soitinrakentaja rullasta työpiirroksetkin. Sorvaajaa vaan ei löytynyt.

Edellisen Taito-lehden Puntarini (, jossa asiasta mainitsin) jälkeen sain viehättävän yhteydenoton taitavalta sorvaajalta, joka lupasi mallista sorvata uusia rullia. Olipa se mukavaa! Nyt minulla on prototyyppi koekäytössä ja hyvin pyörii! Kaksi käyttökelpoista rukkia ei ole huono asia: yksi työhuoneella ja yksi yläkerrassa kotona!

I have bought my modern spinning wheel couple years ago, while I was frustrated with the fact I had only two poppins in my old wheel. I have a wheel made my my grandpa and it works very well, but only the missing parts were a real problem! I tried to find a special carpentier to make me couple, but I didn´t find. Lately, after I wrote this problem in Taito Magazine, in which I write every now and then, I got email from a gentleman who promiced to try to make me couple. Now I have this first prototype and it works absolutely perfect!

Olen muutenkin purkanut energiaa rukin äärellä. Tytärlapsen puserolangat odottavat vapautuvia puikkoja. Lenkkikerrattua käsinvärjättyä merinoa.

This is Navajo-pled handdyed merino for BlogKids pullover. Waiting for some needles to be released.

 

* * * * *

Nappasin Pata-Noidan Ilseltä markkinoilla Langin Alpaca Superlightiä kolme kerää. Lanka on nimensä mukaista, pehmoista, keveää ja vähän pörröistä,  ja ihmeekseni sen pörröisyys pikemminkin houkuttelee kuin työntää luotaan. Yleensä en ole karvan yhtävä, mutta alpakka on joka tapauksessa karvaista. Ja tämä oli sopivasti lyhyenpörröistä, kuinka sitä kuvailisin. Neuloin kolmiohuivin pimeässä elokuvia katsellen, yritys-erehdys-hyväksyntä -tekniikalla; nurjaa, oikeaa, edestakas, ja röyhelöö. Semmoinen siitä tuli.

This is a shawl knitted in dark while watching movies. Just anything. But I like the yarn, Lang Alpaca Superlight, which is just like it is called: superlight, soft and little hairy.

6 Responses to “ rukkijuttuja – wheel talk ”

  1. Villasukka Says:

    Saisiko sen sorvaajan yhteystietoja… Nimim. perintörukissa on vain yksi rulla 🙂

  2. Paul M Says:

    Jos ei toimittamisella ole kiire, voin auttaa muitakin. Muutama rulla on jonossa.
    Sposti: Paul.M(kissa)nettikirje(piste)fi. Pitää saada rullan vapaa pituus paikallaan. Mallirullat ovat joskus liian lyhyitä eli on hankittu sopimaton. Nyt on tilaisuus korjata epäkohta. Jos akselin halkaisija poikkeaa 6 mm:sta, pitää saada sekin tieto. Vetourasta pitää saada halkaisija. Tuollaisia tietoja tarvitsen ja jonkin verran muutakin. Kyselen sitten lisää.

  3. kerttunenko Says:

    Ihania kuvia! Koskahan saisin sen mummolan rukin tilan selvitettyä…

  4. Susi Says:

    No hitsi, etpä oo mulle maininnut asiasta mitään…mä tilasin yhdeltä naapurikylän mieheltä rullia ja vein oman lyhdyn ja rullan malliksi. Hienoja tuli ja nyt mulla on ollut jo pari vuotta monta rullaa, ei haittaa jos jotain villaa jää vähän rullalle kertaamisen jälkeen kun siinä voi sit kehrätä samanväristä seuraavaksi 🙂 Mulla taitaa olla 6 vai 8 rullaa 😉

    Villatakista tuli hieno!

  5. Paul M Says:

    Voin korjata myös muita lyhdyn osia. Pelkät rautaosatkin riittävät eli palaneet ja lahonneet lyhdyt voi kunnostaa. Voin ostaakin rautaosia. Siis karan ja kehrän ruuvin. Paul.M(kissa)nettikirje(piste)fi

  6. Johanna Says:

    Vieläkö Paul ottaa rullatilauksia vastaan?

Vastaa