Yhdessä, yhdessä!

En mä paljoa ehdi laakereillani lepäillä. Siitä pitää huolen tämä kotisirkus ja freelancerius, kun pitkä ja onnellinen rahoituskausi oikeissa töissä päättyi. Nyt mennään työ ja päivä kerrallaan, euro kerrallaan. Ja silmukka kerrallaan.

Sukkahulluus.
Nyt, kun ei ole ehtinyt isompia neuleita aloitella, niin sukkahulluus on tilalla. Se alkoi vaivihkaa tapahtumaketjuna:
äitini sisar aloitti äitini henkilökohtaisena avustajana ja vein aloitusviikolla hänelle kiitollisuudesta ison kasan sukkalankoja viihdykkeeksi. Neuleihmisiä.
Kävin ostamassa ne Porvoon Tekstiiliteollisuuden liikkeestä ja siellä olikin Sandnesin Sisusta sopivasti hurja lankavalmistajanvaihtoale. Ostin siis Sisua säkillisen. Kun katselin niitä Sisuja sitten tätini handuissa, iski kateus. Haluan kanssa noita! Ja olihan se sitten pistäydyttävä alella, pariinkin otteeseeen.

Ensin neuloin pitkät polvisukat Koppikselle. Niistä ei ole kuvaa, mutta ovat kovassa käytössä jo.

Sitten. Tuo Ladakuski ei ole mikään pekka perusinsinööri, enemmänkin vähän pimee. Se on semmoinen kreisisukkamies.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ihmettelen muutenkin miesihmisten innostusta synkkiin sinisiin ja vihreisiin, mustiin. Joskus joku värikin vois olla ihan paikallaan, eikä punainen ole tyttöjen väri.

Sitten vielä muistin sisarentyttären synttärit. Mitäpä tietenkään köyhä ensimmäisen vuoden muotoilijaopiskelija enemmän kaipaisi, kuin villasukkia? (Ei varmaan rahaa eikä suklaatakaan?) No eipä mitään! Laitoin kuitenkin päärynäjäätelövärit.

 

 

Ja lisää on tulossa.

 

 

* * * *

 

Nyt meinaa mennä välineurheilun puolelle, mutta tilasin itselleni tuollaiset viileet hiilikuitupuikot, muutamaa kokoa heti kärkeen.

Olin aluksi innoissani, kun ne olivat niin sileät ja jotenkin tosi jämäkät, kaikkien bambuisten ja koivuisten jälkeen. Mutta näiden ongelma on paino ja liukkaus: halusin aikoinani metallipuikoista eroon, näissä on sama ongelma. Eivät nämä hukkaan mene. Mutta ei joka neuleeseen.

Palatkaamme bambuun.

* * * *

 

Suunnittelen tulevaa. Handuun on tulossa jotain hauskaa, uutta. Halusin keksiä jotain kivaa ja yhteisöllistä, ei pelkästään yksin nyhrättävää, mutta kun tää Handu on täällä kaukana. Nyt se tulee:

Handun perinnekirjoneulesukkakerho tulee myyntiin ensi maanantaina.

Kerhossa lähetetään kaksi pakettia:

1) Loistavat niityt; uusi, ennennäkemätön yllätyssukkaohje + 450 gr. sukkalankaa. Maaliskuun lopussa.

2) Onnellinen apila; ennennäkemätön yllätyssukkaohje + 200 gr. sukkalankaa. Huhtikuun lopussa.

Ohjeet suunnittelee kirjoneulespesialisti ja ne ovat nk. perinnemalleja, mutta uusin kiertein ja voltein.

Värivaihtoehtoina: Elämän keveys tai Harmaana loistava arki

Molemmista sukista järjestetään KAL (yhteisneulonta) Fesessä ja Ravelryssä.

Paketteja on myynnissä rajoitettu määrä. Nyt tarkkana!

Oma pääpainopisteeni sijoitan tuonne KALiin. Yhdessä, ystävät, yhdessä!

* * * *

Ja seuraavaksi vielä sitten jotain ihan muuta.

Ensi kerralla tätä.

5 Responses to “ Yhdessä, yhdessä! ”

  1. Helemenkerrääjä Says:

    Oijoi! Ladamiehen kreisisukat… Mun on apinoitava kyllä nuo jokseenki melkein noin! <3 Loistavat!

  2. Huopatossu Says:

    Kiva kun kerroit tuon yksityiskohdan noista hiilikuitu -puikoista. Muualla immiset vaan niitä ovat ylistäneet. Tiedän nyt etten siis tuhlaa rahojani niihin sillä inhoan metallipuikkojen kylmyyttä ja liukkautta yli kaiken. Kivoi sukkii.

  3. -päivi- Says:

    Kerrassaan herkulliset nuo päärynäjäätelö-sukat !

  4. Jonna Says:

    Mulla menee hiilikuiduissa raja 2,5millissä. 2,5 on vielä kevyt, ei mene poikki, ei liu´u mulle liikaa. Paksummat tuntuvat raskailta.

    Voisin tartuttaa itseeni torstaina sukkakuumetta. Sitä tarvittais täällä!

  5. Murmelita Says:

    Ihania sukkia, varsinkin nuo ladakuskille tehdyt!

Vastaa