Archive for the ‘kamat – stuff’ Category

JEEEEE!!!!

keskiviikkona 15. tammikuuta 2014

Kyllä mä myönnän, että myös tämä piti kiireisenä vielä joitain viikkoja sitten.

Mutta ylpeänä esittelemme:

 

 

Ja mikä parasta, sen voi jo ennakkotilata Handusta, jos haluaa sen uunituoreena kouraansa. Painosta opuksemme olisi tulossa suunnilleen kuun viimeisenä päivänä ja Handuun se tulee välikäsittä. Ja täältä oitis luoksenne. Suunnittelemme myös julkkareita. Pysykää taajuudella!

Our second book wil be published soon. It is availabile only in Finnish, I´m sorry.

something rich and strange

lauantaina 7. syyskuuta 2013

Meidän perheessä on joskus vähän hulinaa. Ei ehkä mitään ihan normaalia. Paitsi meille.

Ladakuski saapui Vietnamista eilen, toisen pitkän matkansa päätteeksi, maha sekaisin ja ehkä (?) vähän (?) lapsia ikävöineenä.

Ja mitä sillä oli mukanaan!? Mo Chausta, Vietnamin vuoristoseudulta Mong-kansan parista hankkimansa upeat kansanpuvut. Näitä kuulemma käyttävät ihan arkivaatteina! Ovat upeaa käsityötä, mutta jännällä tavalla viimeistelemättömiä: ompeleet paistavat ja hulpiot – tai enemmänkin huolittelemattomat kankaanlaidat – rispaavat. Mutta siitä huolimatta kokonaisuus on täydellinen.

Ladakuski came last night form Vietnam. He brought  for girls lovely traditional costumes, which are usually worn as everyday clothes. Look!! They are from mountains, Mo Chau, from Mong people. Somehow these are perfect, however they are somehow unfinished, but anyway the unfinished touch makes them just perfect.

I got about 25 meters silk! I´ll tell you more later, maybe.

UPEITA! Ja mikä parasta tytöt rakastavat näitä. Tytärlaps aikoo pitää koulussa esitelmän Vietnamista ja pukeutua asuunsa. Ja seuraaviin juhliin ehkä nappivalinta!

Itse sain parikymmentä metriä silkkiä.

* * * * *

Näistä kotikiireistä seuraa se, että blogi ja kauppa ja käsityöt ovat vähän syrjässä, vaikka talveksi pitäisi lämmikettä lapsille saada.

moni kakku päältä

perjantaina 15. kesäkuuta 2012

Ne, jotka tuntevat minut livenä tietävät, että minulle voi myydä melkein mitä tahansa, kunhan se on kauniissa paketissa tai rasiassa.
Siinä on sortumiseni ydin: loppuun asti hallittu kokonaisuus.

Siispä saan kaikenlaista lahjaksi, purkkien varjolla. Hienot, vanhaa henkivät peltipurkit:

I just love all kinds of beautiful containers or packages. Man can sell me almost anything, if they have beautiful boxes.

 

 

Sain hihittelyä osakseni Brysselinmatkalla, kun ehdottelin ihmisille esim. suklaakaupassa: ”Osta tuo, mä maksan sulle siitä purkista vitosen”. Ei ne ikinä lähteneet mun kelkkaan.

Säilytän Handussa myytäviä sukkapuikkoja ranskalaisessa salkussa:

 

 

Ja sitten ovat langat. Voi pojat! Eilen saapui Alankomaista näitä kaunottaria, oikeastaan vain ulkomuodon ja vyötteen vuoksi:

An then, yarn. Can´t resist their beautiful looks again.

 

*

 

 

Ei mulla muuta.

beauty

keskiviikkona 2. marraskuuta 2011

Kauniiden asioiden edessä on vaikeaa vastustaa kiusausta.

Yksi kauneimmista käsityöasioista pitkiin aikoihin saapui eilen. Tämä meinaa kyllä kiilata kaikkien kuitujen edelle kehruujonossa. 50%/50% merinosilkkiä, käsinvärjättyä, Zebisis Designsiltä.

Something really juicy and lovely arrived yesterday. Maybe the most beautiful top I´ve ever seen! Merino/Silk from Zebisis Design. Love it!

 

* * * * *

Handulassa vietettiin syntymäpäiviäni viime kuussa. Suurempia lahjuksia ei ilmestynyt, mutta kahvikikkailijalle sopiva paketti veljipojalta kuitenkin saapui. Kaunista. Laitan sen nappikätköksi, toivottavasti lapset eivät osaa etsiä aarteitani kahvipurkista. Kahvi on toki jo jauhettu ja juotu.

This is beautiful too. Some coffee for my birthday from my brother. I will use it as a hide for my buttons, I hope kids will not find them…

 

* * * * *

Nikkarioin sijaistoimintoina uusia mainosbannereita Handulle. Se on kivaa.

I have new Handu-banners. In Ravelry mostly.

 

Ei mulla muuta.

 

 

300s

perjantaina 23. syyskuuta 2011

Minulla on uusi kamera.

Pyydän kärsivällisyyttä. Alamme vasta viettää kuherruskuukauttamme, eikä kaikki aina suju niinkuin saduissa.

I have a new camera. Please, give mercy, we just have started our honeymoon.

madness

maanantaina 19. syyskuuta 2011

Meihin iski Tytärlapsen (6) kanssa hulluus. Istuimme eilen ompelemassa huopaa ja nappeja yhteen. Tuntikaupalla. Työnjako oli selvä: Tytärlaps valitsi värejä ja nappeja, minä ompelin ja Koppis (kohta 2) sekoitti tarvikkeita parhaansa mukaan, pomppi ja sääti, saipa kerran neulan otsaansakin. (Kyllä siinä muuten äidin värisilmä paukkuu, kun kuusivuotias värejä valitsee!)

We got mad. We, my Daughter (6yrs) and me, were sewing yesterday hours and hours, felt and buttons together. No idea what to do with these, but we both loved it! Beetle (nearly 2 yrs) was ”helping us” by fooling around and even had needle in forehead once. Daughter and I have had a dream of a trip to Paris together and I have kind of promiced to eventually take her there when she goes to school. That´s now quite near! She succested us to sell these and buy tickets with the earning. We still have lots of these to sew…

Meillä ei ole mitään ajatusta mitä näistä voisi tehdä. Olemme Tytärlapsen kanssa monta vuotta haaveilleet Pariisinmatkasta kaksin, eläneet syksyn pimeimmät sillä mielikuvalla. Olenkin sanonut aina, että mennään, juu, kunhan menet kouluun. Nyt ei ole enää kaukana se aika. Tytärlaps ehdottikin, kun päivittelin, mitä näillä pylpyröillä sitten tehdään, että myisimme ne ja tekisimme niillä rahoilla sen Pariisinmatkan. Voi olla, että pitää vielä melko monta pylpyrää ommella, ennen kuin matkakassa on tienattu. Mutta haaveilla voi aina!

 

 

meite muhu mustrid

torstaina 21. huhtikuuta 2011

Innostuin virolaisista käsityökirjoista niin, että menin tilaamaan vielä Anu Kaburin, Anu Pinkin ja Mai Meristen Meite Muhu Mustrid-kirjan.

Kyseessä ei ole mikään pikkuvihkonen vaan painava, suuri ja kerrassan upea kirja. Kun sain sen käteeni ensi kerran, haukoin henkeäni ja taisin sanoa Ladakuskille: ”Jumankauta. Tää on hienoin kirja, jonka oon ikinä nähny!” Olen oikeastaan vieläkin samaa mieltä. Paitsi ulkoasultaan, myös sisällöltään: mallipiirroksia, kuvia asusteista ja vaatteista, historiaa ja tekniikkaa. Kerrassaan upeaa!

 

Olen hulluna hyvin suunniteltuihin detaljeihin ja tässäkin suhteessa kirja tyydyttää janoni:

 

I orded this fantastic Estonian book, Meite Muhu Mustrid couple of weeks ago. This book is most likely the finest book I´ve ever seen.  It is… gorgeus! And inspired by it I have also started to fairisle again.

* * * * *

Tästä innostuneena olen alkanut kirjoneulehtia. Tietenkin PukkIlusta, kuinkas muuten!?

arvonta – lottery

keskiviikkona 16. maaliskuuta 2011

57 53

Random numbers generated Mar 16 2011 at 15:10:26 by www.psychicscience.org
Free educational resources for parapsychology, psychical research & mind magic.

Näin siis voittajiksi selviytyivät tässä järjestyksessä maria ja emilia. Hauskaa sinänsä, että juuri emilia kertoi Tampereen messuilla blogini alkuaikoina minun arvellun oleen miehen. Nirsk!

Sähköpostia siis tänne päin. Marialle lähtee neulekirja ja emilialle lankaa. Paitsi jos Mariakin mieluummin ottaisi lankaa…

pukkilu!

maanantaina 14. maaliskuuta 2011

Kuka muistaa PukkIlun?

Kyseessä on mun ihana tiukkakierteinen, sataprosenttinen suomenlampaan sukkalankani (n. 400m/100gr.), jonka speksejä yhdessä Titityyn Tiinan kanssa joku vuosi takaperin pähkäiltiin. Nyt sitä on täällä taas. Nimittäin huomisaamuna!

Tällä kertaa itse asiassa villat eivät ole kotikunnastani vaan naapurikunnan puolelta, peräti muutaman kymmenen kilometrin päästä. Lähetin villat bussikyydillä lähimpään kehräämöön, värjäsin langat mahdollisimman vähäpäästöisesti.

Handussa käy iloinen pulina, kun villasiskot viimeistä kertaa asettuvat perhepotrettiin:

Mun on vähän vaikea luopua näistä, mutta kuka hullu tarvitsisi näin monta kiloa robustia sukkalankaa!?

Siis huomenna. Puodissa.

Huomenna myös Arvonta!

Tomorrow in Handu will be updated some lovely Finnsheep yarn, which wool I bought from nearest breeder, got spinned in nearest spinnery. And dyed. I´m not sure if I can send these babes out from home or not. But maybe I have to. Who needs kilos and kilos of Finnsheep sock yarn?

etelänaapurista – from south

keskiviikkona 2. maaliskuuta 2011

Kirjoitan seuraavassa Taito-lehdessä arvion uusista virolaisista käsityökirjoista. The letters of Kihnu Roosi, Eesti sokikirjad ilma laande lailai ja Eesti labakindad ilma laande laiali ovat käsittelyssäni. Niistä siellä enemmän.

Mutta miksi sitten kirjoitan niistä täällä. No, siksi, että olen miettinyt näitä hienoja kirjoja tosi paljon. Olen lähinnä ihmeissäni, että etelänaapurissa ollaan sangen kiinnostuneita omasta kulttuurihistoriasta, erityisesti kansankulttuurista. Miksi me täällä Suomessa vähättelemme omaa rikasta kansankulttuuriamme? Miksei meillä voida julkaista tällaisia upeita teoksia? Nämä kaikki kolme kirjaa on painettu paksulle kiiltävälle paperille, niissä on kaunis taitto ja kovat kannet. Eikö tämä kannata meillä? Eikö näitä kirjoja ostaisi kukaan, jos kyseessä olisivat Suomen käsityöaarteet? Eikö meillä ole osaamista? Eikö meillä ole alan tutkijoita? Tarton yliopiston Viljandin kulttuuriakatemiassa on kansantaiteelle ihan omat linjansa, niin kansanmusiikille kuin käsitöillekin. Miksi meillä ei ole vastaavaa? Eikö aarteitamme arvosteta? Mikä meissä on vikana! Katsokaa näitä kirjoja!

Look at these books! Why do they publish these gorgeous books in Estonia, but not in Finland. This post is argueing about it.

Minä ostaisin kotimaiset vastaavat heti ja odottaisin kirjojen tuloa markkinoille kieli pitkällä! Mikä tässä sitten maksaa?