Archive for the ‘ompelukset – sewing’ Category

Steekkaustarina, II osa

lauantaina 28. maaliskuuta 2020

Ja niin se oli rohkaistava mielensä ja leikattava se neulepusero auki.

Aluksi näytti siltä, ettei kaikki mene niinkuin rantaruotsalaisilla, mutta poimin kuitenkin molemmilta puolilta kahdelle pyöröpuikolle silmukat. Siksi kahdelle, että toivoin, ettei mitään putoa toiselta puolelta sillä aikaa, kun neulon toista. Sitten neuloin molemmille puolille nappilistat. Ja juu, muistin neuloa toiseen puoleen napinlävet!

 

 

 

Niinkuin vähän muistelinkin, nurjalle puolelle uhkasi jäädä ruma saumanpää.

 

Ensin suunnitelmana oli siistiä nurja puoli silmukoimalla tai virkkaamalla, mutta muistin, että mulla on tosi kaunista, väreihin jotenkin käypää kanttinauhaa varastossani. Sitä siis sitten rohkeasti ompelemaan tueksi ja somistukseksi nurjalle puolelle.

 

Tavoilleni on uskollisuutta, että jokin menee aina vähän pieleen, mutta arvatkaa mitä! Tällä kertaa kaikki onnistui niinkuin olin suunnitellut! Tämähän oli loistava idea! Lopputulos on siisti ja minusta soma, käyttämättä jääneestä puserosta tuli lempparivillatakki. Ihan pienellä vaivalla! Nyt kun löytyisi vielä tuohon kivat napit, niin homma olisi valmis.

Jos siis pohdit vastaavaa projektia tai muuta steekattavaa, mutta jännittää, haluan valaa rohkeutta. Kyllä siitä hyvä tulee, kun pojatyöt tekee huolellisesti.

 

 

ompeluksia – sewing

maanantaina 6. elokuuta 2012

Tiedättehän, että en ole mikään ompelija. Olen kuitenkin päättänyt ottaa asiasta selvää ja oppia jonain päivänä hyväksi siinäkin. Olen tänä kesänä ommellut Tytärlapsen koossa Ottobren kesänumeron kannesta kanteen – harmi, ettei Koppiksen koossa ollut kuin vauvanvaatteita.

I´m not a good at sewing, not at all. But I have promiced myself that someday I can! So – I need to practice. This summer I have been sewing and sewing, the new Ottobre Kids -magazine totally.

 

 

Siinä ovat laihan lapsen farkut ja Punahilkkapaita. Farkkujen vetskari ei  mennyt nappiin lainkaan, tein sitten ihan oman avoversioni aiheesta. Paita on kiva: takana sienikuosi, edessä Punahilkkaa.

Seitsenvuotiaan Tytärlapsen kohdalla vaatteiden löytäminen kaupasta alkaa olla jo hankalaa, sillä tyttö on melkein 135-senttinen, vaatekoon pitäisi olla jo 140! Suurin osa tuonkokoisista vaatteista on tehty jo teineille. Siksi ompelukoneeni surinaa on kuuluva iltaisin jatkossakin.

 

 

Sillä aikaa kun Tytärlapsen kanssa napsimme kuvia, Koppis keksi muuta tekemistä. Eläköön lapsuus!

While we were photoshooting, Beetlebaby had something else to do. Hoorray, childhood!