neuleen ikä – age of a knit

Kun armas siippani täytti 30 vuotta, halusin muistaa häntä jollain, joka kuvaisi riittävästi kaikkea sitä, mitä halusin sanoa. Kaikenlaisen tavaran tai muistoesineiden ostaminen tuntui ihan älyttömältä ja turhalta, niinpä päädyin neulomaan jotain todella työlästä.

Kehittelin monimutkaisen kirjoneulekuvion, hankin kymmeniä ja kymmeniä värejä lankoja ja lopulta neuloin salaa kuukausia aina, kun siippa ei ollut kotona. Ja ne, jotka tuntevat tuon Ladakuskin tietävät, ettei työ ollut pieni: pituutta, ulottuvuutta ja harteita riittää. Kuin ladon ovea olisi kakkosen puikoilla neulomalla peittänyt.

Hieno siitä sitten tulikin. Ja siitä tuli blogini vanhimpia postauksia. Ja teinpä vielä esikoisellekin sitten pikkuversion, koska lankoja riitti. Ja myöhemmin tein kolmannenkin.

When my hubby filled 30 years, I knit him a huge pullover. It was a big operation, he is tall and wide shouldered. And I made of this one of my first blogposts ever. Luckily he loved it! He has been wearing this almost every day, both summer and winter. Under a hoodie, under a coat, as itself.

Later I have knitted a small one. And another. This Finnish Pirkka yarn has been keeping shape and has not been pilling at all, in 12 years. But something had to be done anyway.

Ladakuski on pitänyt tätä villapaitaa nyt 12 vuotta (!), jos ei päivittäin, niin melkein. Kesät talvet. Ehkä ei helteellä, mutta kaikilla pakkasilla. Hupparin alla, sellaisenaan, talvitakin alla. Ja melkein joku viikko pysäyttää joku sen kadulla nähdäkseen kuinka pusero on tehty ja onko se oikeasti neulottu ja vielä ihan puikoilla. Harvoin mikään vaate on ollut näin suosittu ja rakastettu. Eli onnistunut.

Lanka on Pirkanmaan kotityön ohutta Pirkkaa ja millekään langalle en niin suurta tunnustusta anna: aivan huikea kulutuskestävyys ja nyppyntymättömyys. (Samaa laatua on muuten Handussa, käsinvärjättynä!). Kuitenkin nyt ankaran kulutuksen alla sekin on antautunut.

 

Mutta arvatkaa mitä!? Laadun tunnistaa siitä, että pienellä (ja aika suurellakin) fiksauksella käyttökelpoisuus jatkuu. Jouduin hieman virkkailemaan ja ompelemaan. Uutta siitä ei enää tule, mutta yhä se kantaa vuosien voimaa kunnialla.

But guess what. You recognize quality, when you see it:  I only crocheted and sew a bit, fixed problematic parts and pullover is almost like a new! This fixing project made me truly happy!

 

 

Tämän neuleen entisöimisestä tuli merkittävästi hyvä mieli.

 

 

 

4 Responses to “ neuleen ikä – age of a knit ”

  1. Keppana Says:

    Hiledididyy! Tein just samanlaista korjausta Ystäväni neuleeseen. Hän oli aikoinaan hankkinut Könösen neuleen (ohutPirkka) ja malliin tykästyneenä sitä käyttänyt paljon. Kauluksen reunus oli lievästi hankaantunut ja alkanut rispaantua, joten purin risan osuuden ja neuloin tilalle uutta tervettä resoria. Hyvä lanka, totta on että neule sai paljon lisää käyttöikää.

  2. Arkimamma / Susanna Says:

    Aivan upea työ! Vielä joku päivä minunkin kärsivällisyys on kasvanut siihen mittaan, että uskallan lähteä kokeilemaan moista 😀

    Ihanat kuvat myös <3

  3. morso Says:

    Oooh! On tuossa ollut aikoinaan tikuttamista.Järisyttävän hieno neule. – Juu, kyllä noin laadukas lempineule ehdottomasti kannattaa pelastaa. Mulle naureskeltiin yksi kesä, kun puuvillaista lempikirjoneuletta (vaikkakin ostettua) pelastelin virkkaamalla reunuksia kuluneisiin hihansuihin. Ei ollut hukkan heitetty homma, kun kaikki muu oli hyvässä kuosissa ja vuosia tuli lisää käyttöikää. Korjaaminen kunniaan!

  4. Susi Says:

    Mä muistan nähneeni tänä puseron sun blogissa vuosia vuosia sitten 🙂 En edes muistanut sitä enää, mutta kyllä kuva heti palautti puseron mieleeni. En voinut lakata hämmästelemästä kuinka jonkun hermot kestävät moista värien vaihtelua ja ja ja…huhhuh! Ihanaa että se on ollut kestävä, ei ole mennyt kova uurastus hukkaan 🙂

Vastaa