Archive for syyskuu 2011

uutta – novelty

keskiviikkona 28. syyskuuta 2011

Avasin huvikseni Handulle puodin myös Etsyyn.

Ulkomaanelävät ovat hieman hitaasti löytäneet tiensä Handun verkkokauppaan ja ajattelin, josko tällainen näyteikkuna kalastelisi Etsyssä vaeltevia kulkureita. Porttiteoriaa hyödyntäen. Ensin pahalle pikkusormi jne, tiedättehän.

You know, Handu sells also abroad! But for some reason Etsy is quite familiar for almost everybody and now I have also my showroom in Etsy! Welcome!

 

Sinne ei tule valtavasti lankaa, joitain herkkupaloja. Olkoon se eräänlainen näyteikkuna. Tai käyntikortti.

 

* * * * *

En ole ikinä tästä tullut maininneeksi, mutta Handula lahjoittaa aina pienestä voitontapaisestaan jotain hyväntekeväisyyteen. Jatkuvat lahjoituskohteet ovat Suomen Lastenklinikoiden kummit ry ja Amnesty International. Vaihtuvia kohteita on sitten aina fiiliksen mukaan, mutta mm. Kirkon ulkomaanapu ja nyt viimeksi Unicef. Unicefille tein aika ison lahjoituksen ja inspiraationa toimi Imetysnukkehuutokauppa, huusin molemmille tyttärilleni oman. Menkää, ihmiset, ihania nukkeja! Ja samalla menkää hyvää tekemään!

 

kuin sunnuntai

lauantaina 24. syyskuuta 2011

Lauantai on paras silloin, kun se on kuin sunnuntai.

Sunnuntaina sitten ilahtuu, että taasko se sunnuntai tuli? Sunnuntaifiilis on löysäilyfiilis, pyjamafiilis, askartelufiilis, omassapihassaulkoilufiilis. Eiminnekäänmenofiilis.

Saturday is best, when it feels like Sunday. Then in Sunday you can feel it´s Sunday Again. Going-nowhere-feeling.

* * * * *

En saanut mitään hyviä kuvia tästä hupparista. Tytär oli poseeraustuulella. Ei niinkään hupparinesittelytuulella.

Siitä piti tulla ensin pitkähihainen huppari, mutta kun sitä sovitettiin, Tytärlaps innostui huppuliivistä. Mikäs. Saahan siihen ne hihat myöhemminkin. Lankana ihanainen, tuoksuvainen Pirtin Kehräämön hahtuva. Sinnikkäästi lempivärien ykkössijaa pitävässä sävyssä.

This was about to be a jacket, but while this was fitted on, she suddenly inspired of the short sleeves. Why not? Why not to knit sleeves if needed?

 

Kutsumme sitä kirkkovenesoutuhuppariksi. Tytärlaps ei tiedä tarinaa, mutta Ladakuskia huvittaa.

(se on NIIN kuusi).

edit: Mun piti sanoa, että tuo palmikko kiertyy vasemmalle ihan tahallaan, vaikka näyttää kuvassa oudolta. Se kulkee keskeltä hupun vasemmalle puolen.

Oh, I was knitting kind of wanderind cable, it starts from middle headinf to the side of the hood. But it woul´d work better in bigger sizes.

 

* * * * *

 

Huopapylpyrähulluutemme on kukassaan, kirjaimellisesti. Vieläkään ei ole selvää, mitä näillä teemme, näitä vain Pitää Tehdä. Ehkä myymme joskus torilla.

Madness is getting even higher. It is flourishing.

 

* * * * *

 

Bonari: enemmän blondimpi tyttäreni.

Bonus. She´s the blond one. With brown eyes.

300s

perjantaina 23. syyskuuta 2011

Minulla on uusi kamera.

Pyydän kärsivällisyyttä. Alamme vasta viettää kuherruskuukauttamme, eikä kaikki aina suju niinkuin saduissa.

I have a new camera. Please, give mercy, we just have started our honeymoon.

fly me to the moon

tiistaina 20. syyskuuta 2011

Varokaa naiset! Miehet myös! Ja lapset! Kaikkialla vaanivia, kamalia, uhkaavia pahiksia. TUSSEJA! Tässä tapauksessa asiasanat: laukku, tussi, neule.

 

Kuitenkin neulomus onnistui muilta osin; siitä sukeutui puolikuu, niinkuin uumoilinkin. Siinä on vartalo ja reunus, muokkaukset on tehty lyhennetyin kerroksin. Melko aivoton.

BEWARE! Danger is everywhere, in this time in my handbag. Pen. Nothing else to say. But the moon is not full, it is made by my own idea and of Wollmeise (#suzanne).

Lanka on Wollmeisea, värjäys Suzanne. Väriä syksyyn.

madness

maanantaina 19. syyskuuta 2011

Meihin iski Tytärlapsen (6) kanssa hulluus. Istuimme eilen ompelemassa huopaa ja nappeja yhteen. Tuntikaupalla. Työnjako oli selvä: Tytärlaps valitsi värejä ja nappeja, minä ompelin ja Koppis (kohta 2) sekoitti tarvikkeita parhaansa mukaan, pomppi ja sääti, saipa kerran neulan otsaansakin. (Kyllä siinä muuten äidin värisilmä paukkuu, kun kuusivuotias värejä valitsee!)

We got mad. We, my Daughter (6yrs) and me, were sewing yesterday hours and hours, felt and buttons together. No idea what to do with these, but we both loved it! Beetle (nearly 2 yrs) was ”helping us” by fooling around and even had needle in forehead once. Daughter and I have had a dream of a trip to Paris together and I have kind of promiced to eventually take her there when she goes to school. That´s now quite near! She succested us to sell these and buy tickets with the earning. We still have lots of these to sew…

Meillä ei ole mitään ajatusta mitä näistä voisi tehdä. Olemme Tytärlapsen kanssa monta vuotta haaveilleet Pariisinmatkasta kaksin, eläneet syksyn pimeimmät sillä mielikuvalla. Olenkin sanonut aina, että mennään, juu, kunhan menet kouluun. Nyt ei ole enää kaukana se aika. Tytärlaps ehdottikin, kun päivittelin, mitä näillä pylpyröillä sitten tehdään, että myisimme ne ja tekisimme niillä rahoilla sen Pariisinmatkan. Voi olla, että pitää vielä melko monta pylpyrää ommella, ennen kuin matkakassa on tienattu. Mutta haaveilla voi aina!

 

 

oi!

tiistaina 13. syyskuuta 2011

Oi taivahan vallat! Kauppani räjähtää!

Good heavens! My shop is about to explode!

 

* * * * *

Kiitos kaikille ihanille, jotka kävitte tapaamassa minua Silmä, pisto, tikki, takki -tapahtumassa Tieteiden talolla viikonloppuna. Teitte tapahtumasta ikimuistoisen, oli niin hieno tunnelma ja lämmin fiilis! Jatketaan samaan malliin myöhemmin!

puksu

perjantaina 2. syyskuuta 2011

Puksu pyörittää puotia. Tällä kertaa valmistaudun ensimmäisille markkinoilleni.

Silmä, pisto, tikki, takki – keittiönperäyrittäjien käsityötarvikemarkkinat järjestetään Tieteiden talolla Helsingissä ensi viikonloppuna! Kätevästi Wanhan Sataman kässymessujen naapurissa, samaan aikaan. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Siksi en mahdu huoneeseeni. Sen ovat vallanneet jättimäiset lankalaatikot. Otan mukaan kaiken, mikä liikenee. Eikä se tällä kertaa ole ihan vähän!

I´m about to join my first event for small companies. I´m hopeing this is enough.

 

 

Tässä on ilmassa samaa syndroomaa, kuin ruuanlaitossani. Pelkään aina, että ruoka loppuu kesken, joku jää nälkäiseksi ja on kiukkuinen. Laitan aina ruokaa – varsinkin vieraille – komppanian tarpeisiin. Taas pelkään, että langat loppuvat kesken ja joudun myymään eioota. Apua! (No, on se ruokakin aina riittänyt).

* * * * *

Handussa on alkamassa muutama uusi lankakerho; kutsun niitä pläjäysseuroiksi. Tervetuloa mukaan!