Archive for the ‘valmiit – finished’ Category

Vähän uutta ja valmista

maanantaina 16. syyskuuta 2019

Heip, lukijani, jos vielä jaksatte lukea!

Muistatteko keväällä valmiiksi saamani Threpmuirin? Olen rakastanut sitä koko kesän melkein joka päivä niin paljon, että päätin neuloa toisen. Koska tietenkin on tylsää neuloa tismalleen samanlaista, päätin ottaa kutaleeseen uuden langan ja ostinkin sitten Jyväskylän neulefestareiden aikaan Titityystä Tukuwoolia tähän tarkoitukseen.

Neule tuli nopeasti, koska motivaatio oli kova. Huomasin jo alkumetreillä, että värini menivät väärin päin ja rauhallisempi pinkki, jonka piti olla pääosassa, jäi pariin riviin ja tiukka pinkki tuli pääosaan. Päätin kuitenkin, että ”HIENO TULEE!”. No, ei tullut niin hieno, mutta lopulta valmis. Koska Tuku on myös hieman paksumpi lanka ja vaikka neuloin pienempää kokoa, neuleesta tuli vähän liian reilu. Lisäksi paksumman langan vuoksi kuvio tuli suuremmaksi eikä tuollainen iso räjähdys liiemmin pue rintavaa.

 

Olen käyttänyt kuitenkin tätäkin paljon. Lanka on ihanaa ja malli on yhä ihana. Sopii hyvin syyshommiin ja koirainkusetukseen, vaikka ei sitä päin ole kylilläkään syletty.

Olen myös kartuttanut ankarasti villasukkavarastoa, johonkin ne pyrkivät aina katomaan! Tässä on tekeillä kivat raitasukat kahdesta ei sukkalankusta, jotka söin törkeästi kuormasta. Lankun neulominen on yhä koukuttavaa ja kivaa. En tahtoisi enää kerältä neuloakaan! (Pahoittelen kuvia. Nyt lienee alkamassa se vuodenaika, kun kuvat ovat ihan kamalia. Koettakaa kestää kevääseen!)

 

 

Puutarhahommissa?

keskiviikkona 15. toukokuuta 2019

 

.

Puutarhahommissa paras pusero päällä? No ei tietenkään!

 

 

Ysoldan Threipmuir valikoitui neulottavakseni kaikista kaarrokkeellisista villapuseroista siksi, että kuvio kaarrokkeessa on rauhallinen ja siihen oli helppo valita melko tummat sävyt. Tämmöiselle rintavalle itäsuomalaiselle rotuvaliolle nimittäin ei sovi välttämättä sellainen kovin kirkassävyinen rintamukseen ja yläosaan huomion kiinnittävä kuvio. Lankana tässä on Titityystä hommaamani Bio Shetland, pääväri on musta ja muut tuommoisia harmaita ja laventeleita.

Halusin opetella tuon kaarrokejutun kunnolla ja tämä ohje oli tosi hyvä. En ollut ikinä ennen tehnyt ja tästä kyllä sai hyvän käsityksen, kuinka se siististi tehdään. Siis niin, että kuvio pysyy tyylikkäänä ja siivona. Ja kuten kuvastakin näkyy, olen tehnyt yhdessä kohdassa vähän omiani, mutta viisas ei virka eikä tyhmä huomaa!

Tämä on ihana.

Yksinkertaisesti lempparipusero. Ja vaikka kuvassa näyttäisikin siltä, että puutarhahommia uusi pusero päällään se vaan tekee, niin tunnustettava on, että vaihdoin puseron kuviin. Lähden sillä huomenna laulamaan Rotterdamiin.

 

P.S. Joku nokkela huomasi, että olen kuvassa itse. Ohoh. Nyt tunnistatte kadulla. Kuvan otti Tytär.

Heippa, lukijani, jos vielä olet siellä!

keskiviikkona 20. helmikuuta 2019

Hei,

kirjoitan sinulle nyt pitkästä aikaa. Olen pahoillani, että en ole kirjoittanut aikaisemmin. Elämä täällä Handulassa on ollut arkisen kiireistä ja siinä mielessä vaativaa. En ole ollut oikein oma itseni, en ole saanut aikaiseksi oikein mitään järkevää. Tämä ei tietenkään pidä täysin paikkansa, mutta arjen pyörittämisessä on ollut paljon työtä. Tämä ei myöskään ole mikään hyvä selitys sille, etten ole saanut aikaiseksi kirjoitella sinulle.

Olen nyt saanut otetuksi joitain edistäviä askeleita. Mitään harppauksia ne eivät ole olleet, pikemminkin muurahaisenaskelia, mutta olen kuitenkin ylpeä niistä.

Viimeisimmän kokonaisen askeleeni toimitin mainosvaatteeksi Lentävään Lapaseen Järvenpäässä. Se on muutenkin hypersupervirallinen yhteistyökumppanini kaikissa lanka-asioissa ja saatatpa joskus törmätä minuun siellä kahvittelemassakin sekä törisemässä tyhjänpäiväisyyksiä kovaan ääneen.

Laitan tähän sinulle muutaman kuvan. Askel on otettu Handun DK-vahvuisella luomu-Corriedalella, jonka nimi on Ärränbää, virallisesti R´n´B. Värit valitsin hyllystäni fiilispohjalta, samoin mallin neuloin ajatellen, että näytän siinä erilaisia vaihtoehtoja, miltä värjäykset näyttävät toistensa limissä ja lomissa. Lankaa meni 360 g.

Yritän kirjoitella sinulle taas vähän useammin, jos kevät toisi taas uutta puhtia puuhiini. Ajattelen sinua.

Terveisin,

 

ilu

 

 

 

Joulujorinat

torstaina 20. joulukuuta 2018

Pitkästä aikaa muutaman minuutin videopläjäys jouluneuleasioista.

Ihanaa joulun aikaa kaikille teille!

 

 

 

Prosessi, prosessi, valmis

sunnuntaina 23. syyskuuta 2018

Terveh, Handun ystävät! Pitkästä aikaa olen taas bloggaushousut jalassa, niinsanoakseni. Tällä kertaa videon kera, mutta vaikka et olisi videon ystävä, katso ihmeessä. Se on kovin lyhyt ja siinä ei näy omaa naamaani ollenkaan ja se siinä onkin parasta! Tai sitten tyttäreni, joka on mallina. Se on minusta parasta. Myös kauniita lankoja näkyvillä ja ihan huonoa kuvaa. Houkutteleva myyntipuhe, eikö totta!?

 

 

Prosesseja from Ilu Handusta on Vimeo.

Jättihuivi ja muita juttuja

torstaina 8. helmikuuta 2018

Eräässä videossani kesällä esittelin Find Your Fade -huivini, josta tuli valtava ja ihana. Ajattelin nokkelana tyttönä tietenkin, että neulon toisen, pienemmän. Noh, menikö itsestä niinku miten? Siitä vaan pistelin ulkomuistista jo menemään ja. Tuli vielä valtavampi! Nämä kaksi Find Your Fadea ovat olleet näytteillä mm. Craft Cornerissa Helsingissä, siksi ehdin näitä vasta nyt edes kuvailemaan ja mukanani kuljettamaan.

Lankana on toisen kerran omasta hyllystä poimittu Handun Minimerino. Siinä etuna on pieni vyyhtikoko (50 gr.) ja rajattomasti värivaihtoehtoja.

Otin pakkasella vähän neuleita lumipesuun. Jippo tuli auttamaan ja puhdasta saatiin yhteistyönä!

 

 

 

* * * * *

 

Jouduin aloittamaan tässä blogissa uuden kategorian. Se on nimeltään ”kansallispuku – national costume”. Eilen alkoi meidän pikkukunnassa kahdeksan henkilön kansalaisopistoryhmä, ryhdymme nakertamaan kasaan kansallispukuja. Kaikkein hauskinta tässä on se, että huutelin kunnan Facebook-puskaradiossa kiinnostuneita ja yllättäen niitä löytyikin toista kymmentä! Sain kansalaisopiston käsityöopettajan innostumaan asiasta ja mehän saatiin ryhmä!

 

Eilen aloitettiin. Naurua ja iloa riitti, olimmehan pääasiassa tuttuja keskenämme jo ennestään. Aloitimme tutustumalla paikkakunnan pukuun, sen yksityiskohtiin ja kaavoihin, kankaisiin ja pohdittiin yhteistilauksia tarvikkeille. Aloitamme paidasta ja aloimme harjoitella hiirenhammasriviä.

En ole ikinä oikein ollut innostunut pukeutumaan kansallispukuun, mutta tässä onkin kyseessä matka, ei päämäärä: haluan oppia kaikkea tätä! Bloggaan näistäkin asoista, kun kerkeän.

 

P.S. Samaan aiheeseen liittyen vielä pieni juttu:

Tilasin Titityyn viime viikonlopun Talvifestaria varten ison kasan tosi hienoja kangaskasseja. Tulivat tietenkin sitten maanantaina festarin jälkeen. Kassiin on painettu Larin Paraskelta muistiin merkitty inkeriläinen etupistokirjontamalli ”Ihmisen kuva”. Sama kuvio koristaa Handumobiilin takapoksia. Ja Larin Paraske on paitsi tohtorintyöni innoittaja myös idolini elämässä.

Laitoin kassit Handun puotiin, jos vaikka joukossanne on kansanperinteen ystäviä. Täällä ne ovat.

 

Nappijuttu

keskiviikkona 24. tammikuuta 2018

Edelliseen postaukseen sain ilahduttavan määrän kommentteja sekä täällä blogissa että Facebookissa. Kiitos kaikille! Blogissa suurin osa kaipasi kuvia ja tekstiä, Fasessa monet kannattivat videota. No, kulttuurieroista ei käy tappeleminen, jatkossa täällä julkaisen sekä kuvia, tekstiä että videoita.

Tuommoinen pikkuinen välipipo. Tupsu tarttui hihaan syksyn Tampereen messuilta ja lanka on tietty handulaista. Käyttäjä on tyytyväinen, siispä tupsu oli nappijuttu!

Sukkalankojen värjäyksistä

lauantaina 20. tammikuuta 2018

Värjäysjuttu from Ilu Handusta on Vimeo.

P.S. Jaksatteko tsiigata näitä videoita vai palataanko pysähtyneeseen kuvaan ja kirjaimiin?

Find my…

perjantaina 11. elokuuta 2017

On neulottu, on. Todellakin!

Find your…. from Ilu Handusta on Vimeo.

Ilun markettilankatesti, hyppää mukaan!

lauantaina 27. toukokuuta 2017

Untitled from Ilu Handusta on Vimeo.