Archive for the ‘valmiit – finished’ Category

alkusyksyä – early fall #2

maanantaina 22. syyskuuta 2014

Tässä postauksessa ei ole uutta kuin kuvat. Tietenkin Koppis, pikku puutarhuri, tarvitsi omansa, syyslirpakkeen, kuten edellisessä postauksessa isosiskolla. En kuitenkaan uskaltanut kellottaa alaspäin neuloessani yhtä paljoa: sellainen västäräkki tuo lapsonen on, että johonkin ne repäisisi, helmat.

Langan laatukin on eri, Uncommon Threadin Merino Silk Fingering. Titsystä – niinkuin lapseni alkoivat Titityytä kutsua – taas.

This post has no new content, check out the post before this. Except the yarn, which is now Uncommon Threads Merino Silk Fingering from Titityy, Jyväskylä. And I did not knit as wide sleeves as in big sisters one, because she´s quite vivid and would have ripped them somewhere anyway. Moms little gardener!

 

 

 

 

P.S. Handussa on tekeillä kaikkea jännää. Kaksi kerhoakin on jo startannut, ainakin yksi on vielä tulossa. Kannattaa pysytellä kanavalla.

alkusyksyä – early fall

sunnuntaina 31. elokuuta 2014

Koulu, päiväkoti, työt, viulutunnit, koko arki on rysähtänyt voimalla niskaan. Odotamme säitä kylmeneviksi ja pinoon jäävien lyhythihaisten mekkojen käyvän kaapissa pieneksi talven aikana. Nyt tarvittiin ratkaisu!

Olin ostanut Titityystä Madelinetoshin yksisäikeistä kaunista ja keveää lankaa ihan pelkästään värin perusteella ja nyt sille löytyi täydellistä käyttöä: neulasin tyttärelle pienen hetaleen, jolla voi jatkaa lyhythihaista mekkoa juuri näihin säihin. Neuloin ylhäältä alas, lisäilin silmukoita ihan taiteilijan vapaudella. Halusin pientä kellotusta helmaan ja hihoihin, jotka jätin 3/4-pituuteen.

I needed a solution for falls crispy mornigs, when I send my kid to school with short sleeve dresses. I knitted from top and just added stitches randomly. Luckily this appeared to be quite good method! I wanted some bell effect on sleeves and so I did. Actually this knit works quite well, it follows beautifully while she moves. The yarn is Madelinetosh merino soprt yarn, from Titityy, Jyväskylä.

 

 

 

Lapsi tykkää. Ja minä kaa. Pikkusiskolle on tulossa oma. Pikkusiskolle, joka myös niin mielellään olisi tullut kuviin. Ja tulikin….

She likes! And me too. Her little sister will have her own next. The little one, who would have liked to be in photosession too. And she was…

 

* * * * *

Elokuun parhaista paloista vastasi työmatka Islantiin. Sanon vain sen, että tuon saaren merkillinen luonto ja valasretki pohjoisen ryhävalaita katsomaan olivat ikimuistoisia. Sain heräävän islantilaisten neuleiden herätyksenkin, ehkä sitten semmoista seuraavaksi…?

 The best moments in this August I had in Iceland. I travelled there for a job, but I had enough time to see humbleback whales and Icelands special nature. I had some momemts with Icelandic knit too, maybe that will be the next madness in my knitting. Let´s see…

 

 

omenapuun alla – under my apple tree

torstaina 7. elokuuta 2014

Koko kesä on taas ollut yhtä hulinaa. Matkoja, remottia, töitä.  Toivottavasti olette vielä siellä, duunieni ystävät!

This whole summer has been made of travelling, renovating, work. I hope you are still here, my frieds! I visited Estonia, Setomaa at spring. Lovely!

Kävin keväällä Setomaalla, Kirmaksia juhlimassa.

 

* * * * *

Edellisen postaukseni viimeinen väriläiskä on valmistunut jo viikkoja sitten. Aloitin alun perin ilman suunnitelmaa. Suunnitelma valmistui samaa matkaa neulomisen kanssa. Otin Handun hyllystä ensin himoamani hehkuvanoranssin Bluefaced Leicester DK -vyyhdin. Kun se loppui, ei samaa väriä ollutkaan enää jäljellä. Otin sitten turkoosin. Sen jälkeen jäljellä oli lähinnä muita kirpeitä vaihtoehtoja ja limehkö vihreä valikoitui seuraavaksi. Väliin neuloin pienen resorihkon, joka on tuttu Tähkä-neuleestani. Sen jälkeen lantiolle pientä levennystä. Siinä sitten kaikki. Paitsi napit, jotka ompelin sitten ihan randomilla.

Vasta tänään sain kuvia, kun pahaa-aavistamaton ystävä pääsi taas mallaamaan.

I started this gardigan by choosing one BFL dk -yarn from Handu. I just loved one particular orange skein, but I had only one! I had to go further with turquoise and while that ended, I needed to pick one more… I had no pattern, I just started from up and decided to knit a bit cables on waist. Then little increses and that´s it. But buttons.

Today friend of mine has little time for fitting it for me.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

* * * * ei enää sukkia! – no more socks! * * * *

keskiviikkona 11. kesäkuuta 2014

Sukkia.

Miten olen nyt niin pääsemättömissä?

Ostin Ylivieskasta paksuhkoa, neonraitaista Regian Fluormania -sukkalankaa, kahta väriä.
Joista tietenkin pinkkikeltaiseen ihastuivat molemmat tyttäreni ikihyviksi.

Isosisko sai sukat ensin. Raidoitin kerän sisältä ja päältä.

Koppiksella oli pikkusiskon kohtalo.

Lanka ei ihan riittänyt kahteen sukkaan, joten toiseen tuli eri värillä kärki. Kestämme tämän.

Lisäksi olen syönyt kuormasta.

Värjäilin kelpo kasan pitkästi liukuvärjättyjä handulaisia, niitähän piti heti kokeilla!

Sukat on sillä makkaralla.

Näitä värjäilyjä on aika-ajoin Handussa, mutta menevät nopeasti.

Muuten olemme kesätunnelmissa. Olkaa tekin!

kärpäset – flies

lauantaina 26. huhtikuuta 2014

Muhun kärpäset ovat valmiit!

Neuloin näitä Tiina Kaarelan hienoja muhulaistyylisiä sukkia (jotka itse jätin käytännöllisyyssyistä säärystimiksi) Kajaanissa, Haapavedellä, Alavieskassa, Ylivieskassa, Sonkajärvellä ja Puolangalla. Viimeisten keikkareissujen jokaisella tauolla. Silmukka tai pari. Ylivieskassa jopa pari tuntia kodikkaassa neuletapaamisessa, joka sattui matkan varrelle!

Tämä muhulaistyyppinen ohje julkaistiin Handun perinnekirjoneulesukkakerhossa, johon kuului myös lankapaketti. Nykyään ohje on pelkiltään ostettavissa.

Muhu Kärbsed is here! And my pair is ready to introduce! Hoorray! I really loved the pattern. I was so hooked!

This pattern is by Tiina Kaarela (Puikkomaisteri) and it is availabile in English in Handu, here. It was part of Handu´s traditional fairisled sock club and every club member got also this set of yarn. I decided not to knit equal pairs.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Päätin neuloa peppipitkätossuväriset, siis epätasapariset. Jotenkin se minua viehättää, eikä mun tartte esiintyä missään vakavastiotettavana ihmisenä. Tytärlaps ryhtyi malliksi, hänelle nämä ylipolvensukat riittävät reiteen.

Ohjeen neulominen oli koukuttavaa. En millään olisi raaskinut laskea työtä kädestäni: yksi rivi vielä!

 

* * * * *

Koppis, nuorimmaiseni, on fiksautunut ötököihin ja matoihin. Iloitsemme jokaisesta kevään herättämästä pörriäisestä. Ja tulppaanista, krookuksesta, narsissista, lumikellosta, leskenlehdestä, voikukasta, nokkosesta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

sukkahulluus II – sock madness #2

sunnuntaina 20. huhtikuuta 2014

Raitasukkia, raitasukkia, raitasukkia. Tutkielmia raitojen olemuksesta. Meinaa lähteä lapasesta p.o. sukasta.

Striped socks, striped socks! Some research of the meaning of stripes. As I told earlier, I accidentally got mad with Sandnes Sisu Sock Yarn, but no worries: sock madness is here too. Have nothing else to say.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuten taannoin jo mainitsin, mulla meni tää Sisu-sukkalankojen hamstraaminen vahingossa vähän överiksi, mutta ei hätää, raitasukkahulluus on menossa myös.

 

Ei mulla muuta.

Yhdessä, yhdessä!

tiistaina 25. helmikuuta 2014

En mä paljoa ehdi laakereillani lepäillä. Siitä pitää huolen tämä kotisirkus ja freelancerius, kun pitkä ja onnellinen rahoituskausi oikeissa töissä päättyi. Nyt mennään työ ja päivä kerrallaan, euro kerrallaan. Ja silmukka kerrallaan.

Sukkahulluus.
Nyt, kun ei ole ehtinyt isompia neuleita aloitella, niin sukkahulluus on tilalla. Se alkoi vaivihkaa tapahtumaketjuna:
äitini sisar aloitti äitini henkilökohtaisena avustajana ja vein aloitusviikolla hänelle kiitollisuudesta ison kasan sukkalankoja viihdykkeeksi. Neuleihmisiä.
Kävin ostamassa ne Porvoon Tekstiiliteollisuuden liikkeestä ja siellä olikin Sandnesin Sisusta sopivasti hurja lankavalmistajanvaihtoale. Ostin siis Sisua säkillisen. Kun katselin niitä Sisuja sitten tätini handuissa, iski kateus. Haluan kanssa noita! Ja olihan se sitten pistäydyttävä alella, pariinkin otteeseeen.

Ensin neuloin pitkät polvisukat Koppikselle. Niistä ei ole kuvaa, mutta ovat kovassa käytössä jo.

Sitten. Tuo Ladakuski ei ole mikään pekka perusinsinööri, enemmänkin vähän pimee. Se on semmoinen kreisisukkamies.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ihmettelen muutenkin miesihmisten innostusta synkkiin sinisiin ja vihreisiin, mustiin. Joskus joku värikin vois olla ihan paikallaan, eikä punainen ole tyttöjen väri.

Sitten vielä muistin sisarentyttären synttärit. Mitäpä tietenkään köyhä ensimmäisen vuoden muotoilijaopiskelija enemmän kaipaisi, kuin villasukkia? (Ei varmaan rahaa eikä suklaatakaan?) No eipä mitään! Laitoin kuitenkin päärynäjäätelövärit.

 

 

Ja lisää on tulossa.

 

 

* * * *

 

Nyt meinaa mennä välineurheilun puolelle, mutta tilasin itselleni tuollaiset viileet hiilikuitupuikot, muutamaa kokoa heti kärkeen.

Olin aluksi innoissani, kun ne olivat niin sileät ja jotenkin tosi jämäkät, kaikkien bambuisten ja koivuisten jälkeen. Mutta näiden ongelma on paino ja liukkaus: halusin aikoinani metallipuikoista eroon, näissä on sama ongelma. Eivät nämä hukkaan mene. Mutta ei joka neuleeseen.

Palatkaamme bambuun.

* * * *

 

Suunnittelen tulevaa. Handuun on tulossa jotain hauskaa, uutta. Halusin keksiä jotain kivaa ja yhteisöllistä, ei pelkästään yksin nyhrättävää, mutta kun tää Handu on täällä kaukana. Nyt se tulee:

Handun perinnekirjoneulesukkakerho tulee myyntiin ensi maanantaina.

Kerhossa lähetetään kaksi pakettia:

1) Loistavat niityt; uusi, ennennäkemätön yllätyssukkaohje + 450 gr. sukkalankaa. Maaliskuun lopussa.

2) Onnellinen apila; ennennäkemätön yllätyssukkaohje + 200 gr. sukkalankaa. Huhtikuun lopussa.

Ohjeet suunnittelee kirjoneulespesialisti ja ne ovat nk. perinnemalleja, mutta uusin kiertein ja voltein.

Värivaihtoehtoina: Elämän keveys tai Harmaana loistava arki

Molemmista sukista järjestetään KAL (yhteisneulonta) Fesessä ja Ravelryssä.

Paketteja on myynnissä rajoitettu määrä. Nyt tarkkana!

Oma pääpainopisteeni sijoitan tuonne KALiin. Yhdessä, ystävät, yhdessä!

* * * *

Ja seuraavaksi vielä sitten jotain ihan muuta.

Ensi kerralla tätä.

nappisilmät – button eyes

lauantaina 25. tammikuuta 2014

Ensin se oli vain huvittava ajatus. Sitten se oli lankojenhankkimispakko. Smartia lähilankakaupasta.

Sitten ne olivat oikeastaan vain mustavalkoiset lapaset.

First they were actually only a funny idea. Then they were a need for yarn. Sandnes Smart from nearest yarn shop.

Then they were a pair of black and white mittens, until…

 

 

 

Kunnes niistä tuli…

 

 

 

… nappisilmäiset, pehmeätassuiset,  lämpimät ystävät.

… button eyed, earm friend with soft paws.

 

 

 

JEEEEE!!!!

keskiviikkona 15. tammikuuta 2014

Kyllä mä myönnän, että myös tämä piti kiireisenä vielä joitain viikkoja sitten.

Mutta ylpeänä esittelemme:

 

 

Ja mikä parasta, sen voi jo ennakkotilata Handusta, jos haluaa sen uunituoreena kouraansa. Painosta opuksemme olisi tulossa suunnilleen kuun viimeisenä päivänä ja Handuun se tulee välikäsittä. Ja täältä oitis luoksenne. Suunnittelemme myös julkkareita. Pysykää taajuudella!

Our second book wil be published soon. It is availabile only in Finnish, I´m sorry.

viides! – fifth!

keskiviikkona 1. tammikuuta 2014

Joululoman viides valmistunut! Mutta valitettavan epäonninen.

Kun Twist Collective julkaisi Mari Muinosen Sylvin ohjeen, tajuntani räjähti. Se oli vaan yksinkertaisesti hienoin, mitä olin ehkä ikinä nähnyt. Halusin itselleni sellaisen heti.Ja neuloinkin yhden!  Siitä vaan tuli liian suuri: lanka oli liian raskas ja paksu, takahelma roikkui liian alhaalla, koska takakappaleen upea kuvio tuli niin raskaaksi. Lisäksi neuloin suurimman koon, vaikka lanka oli paksumpi kuin ohjeessa. Jotenkin ajatukseni sekoili.

When Twist collective published Mari Muinonen’s Sylvi, I was amazed! It was maybe the greatest pattern I´d ever seen! I wanted to have one immediately and I did knit one too. Unluckily the yarn was too heavy and the back pattern was too heavy and hanging too low.

Couple years ago I decided to give a new try. I orded The Yarn from Canada and thought to success. But it is too heavy and big again. I just cannot cope with written patterns! I need to knit as I like to!

Pari vuotta sitten päätin yrittää uudelleen. Tilasin toverin kanssa isosta maailmasta juuri tuota ohjeen lankaa ja ajattelin, että teen nyt pienemmän. Mittailin muka tiheyksiä ja kaikkea. Huomasin jossain hartioilla, että hittolainen, liian iso oli tulossa jälleen. Hautasin. Kaivoin esille nyt.

En ymmärrä. Ohje on upea, mutta en vain ole saanut sitä toimimaan. Lanka on taas liian raskas, takahelma taas roikkuu merkittävästi alempana. Leveys on ihan järjetön, kaksi minua mahtuisi sisälle. Hartioilta kiskoo ja vetää, koska helma on niin painava. Ei istu. Ei tunnu hyvältä. Lankaa meni kuitenkin juuri sen verran kuin ohjeessa ilmoitettiin, ettei tämä nyt kuitenkaan paljon raskaampi ole kuin oli suunniteltu.

 

 

Silti olen sitä mieltä, että Sylvi on ehkä hienoin ikinä. Minä vaan en osaa neuloa ohjeista. MOT.