Archive for the ‘elo – lifestyle’ Category

Puutarhan portti

sunnuntaina 26. huhtikuuta 2020

Viime kesän Jyväskylä Knit Festissä ihastuin syvästi mYakin jakkilankoihin, joita he olivat siellä myymässä. Päässäni oli selkeä ajatus puserosta, lämpimästä ja ohuesta, pehmeästä ja rakkaasta. Ostin aivan randomilla kolmea kivaa väriä Baby Yak Lacea, yksi niistä tietenkin musta.

Valitsin pitkään mallia ja päädyin Steingassin Gardengateen. Neuloin tosi nopeasti heti loppukesästä puseron hihavaiheeseen. Mutta sitten tein virheen. Laitoin ensimmäistä kertaa kokeeksi molemmat hihat samalle pyörölle, koska ajattelin aina sen jälkimmäisen hihan neulomisen olevan järkyttävän tylsää. Mutta tosiaan, se oli virhe. Kahden kerän, kahden hihan ja loppupuseron muodostaman solmun aukominen oli tosi ärsyttävää! Niinpä pusero jäi odottelemaan hihoja moneksi kuukaudeksi. Koko ajan se oli mielessä, mutta kehtuutti.

Koronapäivät tulivat ja kun kaikki muu keskeneräinen oli valmista tartuin tähän. Hyvä kun tartuin! Sain valmista!

Mulla on varmaan joku häiriö päässäni, sillä en mitenkään pysty hahmottamaan omia ulottuvuuksiani. Puserosta tuli aivan jättimäinen,  siinä on noin neljännes ylimääräistä ympärysmitassa. Mutta koska lanka on keveää ja neulos valuvaa, se ei oikeastaan sinänsä haittaa. Ongelmaksi tässä tulee se, että kuvio on koon vuoksi pikkusen liian alhaalla, koska pääntiekin on suurempi kuin minä. Kuvio asettuu vartalossani kaikkein laajimmalle kohdalle, jota välttämättä en tällä raidalla haluaisi korostaa. Käytin tätä jo hieman kuivausrummussa, että se pienenisi, mutta kuten näkyy, tarvitaan lisää rummutusta.

Lanka on ihanaa. Siitä ei voi sanoa pahaa sanaa.

Malli sinänsä on kyllä kiva. Mulle tulee mieleen joku Kalevala-koru, eikö! Tai ehkä värit auttavat tässä mielikuvassa?

 

 

Pahoittelen, kuva on taas aika huono. Siitä kyllä näkee, ettei pusero mairittele rintavaa, mutta on muuten kaunis. (Ja juu, en ollut kirkon pihalla haravoimassa, vaikka näyttää siltä. Ihan vaan poseerasin.)

 

Steekkaustarina

keskiviikkona 25. maaliskuuta 2020

Heippa pitkästä aikaa.

Korona-aika (tai oikeastaan kotona-aika, niinkuin sanon) on saapunut meille kaikille ja tässä sitä nyt ihmetellään tyhjentyneen kalenterin äärellä. Yhtäkkiä illat ovat täynnä vapaa-aikaa, kun iltatyöt ja harrastukset on peruttu. Päivisin toki ahkeroidaan erilaisten työmahdollisuuksien parissa sen verran, kun henkinen kantti antaa myöten. Muusikolle keikkojen ja koulutusten peruuntuminen on henkisesti iso rasitus, vaikka uusia tapoja toimia verkossa etsitäänkin.

Olen kuitenkin nyt ottanut selvitytymisstrategiakseni käsityöt. Aion neuloa, ommella, ryijyillä ja kansallispukuilla niin paljon kuin suinkin ehdin. Ja se on kuitenkin enemmän kuin normaalissa arjessa, vaikka se normaali pyörii nytkin kahden koululaisen, kahden koiran ja kahden kiinteistön ympärillä.

Tässä on ensin kertomus steekkauksesta. Muistatteko, kun neuloin tämän kauniin puseron? Se on Ilun Sinkusta neulottu Jennifer Steingasin Newleaf. Juu, siitä tuli aavistuksen nafti. Jostain syystä en oikein ymmärrä omaa kokoani, viimeksi tein liian suuren, nyt pienen, kun oikein yritin. Hmpf.

Vaikka miekkailuystäväni olisi ollut aivan valmis ostamaan tämän heti, halusin kuitenkin tehdä siitä ennakkotapauksen: kuinka saada puseroon muutama sentti lisää tilaa tekemällä siitä villatakin?

 

 

Aloitin rohkeasti ompelemalla keskeltä yhäältä alas asti kaksi tikkijonoa niin, että niiden väliin jäi suunnilleen sentti. Olen aika huono ompelija, mutta huomasin, että silmukkarivejä oli helppo seurata suoraan.

 

Sitten olikin välttämättä uskallettava ottaa sakset kauniiseen käteen ja leikattava auki koko etumus. Olen kyllä tehnyt tätä ennenkin ja muistin, että neulepinta ei kyllä kovin nopeasti purkaudu sivusuunnassa.

 

Nyt olenkin sitten villatakin onnellinen omistaja! Vain nappilistat ja napit puuttuvat! Päätin kuitenkin poimia silmukat nopeasti puikoille, etteivät vain pääse liestymään kovin pitkälle. Seuraavassa postauksessa saan toivottavasti näytetyksi sopivan villatakin kikkanan puseron sijaan! Jei!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pukkilan Puikkopäivä 2019 tulee! Oletko valmis! Lue tarkkaan ja pane kalenteriin!

keskiviikkona 5. kesäkuuta 2019

Pukkilan Puikkopäivä 2019, se tulee sittenkin!

Tule neulomaan, virkkaamaan, kehräämään, syömään, kakulle, kuoharille ja ennen kaikkea hyvään seuraan juhlistamaan Pukkilan Puikkopäivän kymmenettä juhlavuotta!

Pukkilan kymmenes Puikkopäivä järjestetään sunnuntaina 11.8.2016 Ravintola Olkkarissa, Itä-Uudenmaan Pukkilan keskustassa.

(Osoite on Keskustie 19, Pukkila, www.ravintolaolkkari.com)

Ohjelmassa on vapaamuotoisia luentoja ja tietenkin käsitöitä. Mukaan on tulossa myös käsityökauppoja, mm. ILO Knitting Shop, Lentävä Lapanen ja Rönnin tila. Ja luonnollisestikin myös Handu!

Ravintola Olkkarin runsaat antimet ovat osallistujien käytettävissä koko päivän ajan. (eivät sisälly osallistumismaksuun). Kuohuviini on tarjouksessa, tietenkin.

Koko päivän osallistumismaksu 25 € sisältäen avajaiskahvitukset sekä kaiken ohjelman. Osallistumismaksu maksetaan uuden käytännön mukaan Handun verkkokauppaan. Samoin oheisohjelma, Ilun sukkalankkukurssi. www.handu.fi

Ilmoittautuminen alkaa 10.6. klo 10.00. Ilmoittautuminen on sitova.  Jos et pääsekään mukaan, yritä saada itsellesi sijainen!

Puikkopäivään on ilmoittauduttava etukäteen, sillä tilojen kantokyky on rajallinen. Mukaan otetaan 50 ensimmäistä ilmoittautujaa, joitakin kiintiöpaikkoja varataan paikallisille osallistujille.

Omat rukit, puikot, projektit, kamerat ja intomieli mukaan!

 

OHJELMA

klo 11             Avajaiskahvit ja esittelykierros

klo 12 Repäsevä Rytke

Lentävän lapasen Taina ja Tarja rytkyttävät.

*

Ruokaa nälkäisille, vapaata käsitöimistä, tutustumista ja vinkkien jakamista. Kauppiaat avoimina.

*

klo 13 Sanna Vatanen: BÄÄ! Lähivillaa! 

Tule tutustumaan kotimaisen villan uuteen upeaan laatuun BÄÄ!-kirjoihin pohjautuvan kosketeltavan villanäyttelyn kautta, missä voit kokeilla myös värityskirjontaa. Sanna kertoilee nyt myös maailmalle kirmaavasta

villaprojektistaan pitkin päivää.

*

klo 15 Anu Pensola: Villainen elämäni

Rönnin tilan kertoo tilastaan, lampaistaan, villoistaan, taiteestaan ja elämästään niiden herrattarena.

SAMAAN AIKAAN TOISAALLA

(Handun pihalla alakerrassa, noin klo 13.30 alkaen liukuvasti)

Ilun sukkalankkukurssi!

Värjää itsellesi oma sukkalankku. Ilmoittautuminen kurssille

lisämaksusta, sisältää tarvikkeet ja opastuksen. 15 ensimmäistä mahtuu mukaan

Ilmoittautuminen ja maksu (25€) erillisestä linkistä.

*

n. klo 16.30 Päätöskahvit ja -voivottelut

(Huom! Kahvit omakustanteisesti) Kahvin jälkeen vapaata seurustelua ja improvisoitua ohjelmaa, mikäli intoa ja jaksua on.

* Vapaata seurustelua saa harjoittaa koko ajan, Olkkarin isossa salissa pyörivät esitelmät, mutta muissa tiloissa saa vapaasti oleilla, jollei halua kuunnella esityksiä. Aikataulu on joustava, fiiliksen mukaan.

MUUTA

Pukkilaan on Helsingistä autolla noin tunnin ajomatka (n.80 km), Lahdesta n. 40 min., Porvoosta n. 30 min. Myös kyyti Mäntsälän rautatieasemalta/lle on järjestettävissä pientä lisämaksua vastaan. Kysy kyydeistä ilulta!

Joulujorinat

torstaina 20. joulukuuta 2018

Pitkästä aikaa muutaman minuutin videopläjäys jouluneuleasioista.

Ihanaa joulun aikaa kaikille teille!

 

 

 

Prosessi, prosessi, valmis

sunnuntaina 23. syyskuuta 2018

Terveh, Handun ystävät! Pitkästä aikaa olen taas bloggaushousut jalassa, niinsanoakseni. Tällä kertaa videon kera, mutta vaikka et olisi videon ystävä, katso ihmeessä. Se on kovin lyhyt ja siinä ei näy omaa naamaani ollenkaan ja se siinä onkin parasta! Tai sitten tyttäreni, joka on mallina. Se on minusta parasta. Myös kauniita lankoja näkyvillä ja ihan huonoa kuvaa. Houkutteleva myyntipuhe, eikö totta!?

 

 

Prosesseja from Ilu Handusta on Vimeo.

Handun kesäterveiset, kalassa.

torstaina 12. heinäkuuta 2018

Pukkilan Puikkopäivä tulee taas!

tiistaina 5. kesäkuuta 2018

Pukkilan Puikkopäivä 2018

Tule neulomaan, virkkaamaan, kehräämään, syömään, kakulle, kuoharille ja ennen kaikkea hyvään seuraan!

Pukkilan yhdeksäs ja (ehkä viimeinen) Puikkopäivä järjestetään 5.8.2018 Ruokapaikka Kohisevassa, Itä-Uudenmaan Pukkilan keskustassa.  (Osoite on Keskustie 19, Pukkila, www.kohiseva.fi). Ohjelmassa on vapaamuotoisia luentoja ja tietenkin käsitöitä. Mukaan on tulossa myös käsityökauppoja!

Kohisevan runsaat antimet ovat osallistujien käytettävissä koko päivän ajan. (eis. sis. osallistumismaksuun). Kuohuviini on tarjouksessa.

Koko päivän osallistumismaksu 25 € sisältäen avajaiskahvitukset sekä kaiken ohjelman. Osallistumismaksu maksetaan Kohisevaan tultaessa, mielellään tasarahalla.

Ilmoittautuminen alkaa ma 11.6.18 klo 10.00.
Lähetä nimesi ja puhelinnumerosi sähköpostitse osoitteeseen: ilu@handu.fi niin pääset mukaan! (viestin otsikoksi: ilmoittautuminen.) Ilmoittautuminen on sitova.

Puikkopäivään on ilmoittauduttava etukäteen, sillä tilojen kantokyky on rajallinen. Mukaan otetaan 50 ensimmäistä ilmoittautujaa, joitakin kiintiöpaikkoja varataan paikallisille osallistujille.

HUOMIO! 5.8. on kansallinen kansallispukujen tuuletuspäivä ja päivän ohjelma on osittain väljästi siihen liittyvä. Jos kaapissasi on tuuletusta kaipaava puku, pukeudu siihen tai sen itsellesi mieluisaan osaan, tietenkin!

Omat rukit, puikot, projektit, kamerat ja intomieli mukaan!

 

OHJELMA

(oikeudet muutoksiin pidätetään)

klo 11             Avajaiskahvit ja esittelykierros

klo 12 Aamunavaus. 

Lentävän Lapasen Tarjan repäisevä rytke

*

Ruokaa nälkäisille, vapaata käsitöimistä, tutustumista ja vinkkien jakamista. Kauppiaat avoimina.

*

klo 13
Jenni Österman:
Suomalaiset kansanomaiset ja kansallispukuneuleet

*

klo 14.30
Sanna Vatanen:
BÄÄ! Suomivilla on parasta:
tule tutustumaan oman lähivillamme upeaan laatuun. 

n. klo 16.30
Bäätöskahvit ja -voivottelut

(Huom! Kahvit omakustanteisesti) Kahvin jälkeen vapaata seurustelua ja improvisoitua ohjelmaa, mikäli intoa ja jaksua on.

* Vapaata seurustelua saa harjoittaa koko ajan, Kohisevan pääsalissa pyörivät esitelmät, mutta muissa tiloissa saa vapaasti oleilla, jollei halua kuunnella esityksiä. Aikataulu on joustava, fiiliksen mukaan.

MUUTA

Linja-autokyytejä on karsittu rankasti, suosikaamme kimppakyytejä!

Pukkilaan on Helsingistä autolla noin tunnin ajomatka (n.80 km), Lahdesta n. 35 min., Porvoosta n. 30 min. Myös kyyti Mäntsälän rautatieasemalta/lle on järjestettävissä pientä lisämaksua vastaan. Kysy kyydeistä ilulta!

Edinburgh Yarn Festival #2

tiistaina 10. huhtikuuta 2018

Edellisessä postauksessani kuvasin pikkusen tunnelmia Edinburghin Yarn Festivaleilta, mutta vielä jäi vähän kertomatta! Nimittäin ostoksistani.

Pelkäsin, että tulisin hulluksi ja tuhlaisin kaikki talousrahani tyhjänpäiväisiin (sic!) lankoihin, mutta kuten usein käy, kun minulle tarjotaan liikaa vaihtoehtoja, tulee ähky ja ylennautinta ja en oikein haluakaan mitään. Jotain pientä kuitenkin hankin.

Easyknits oli tosi kiva tuttavuus. Kilttipukuiset raamikkaat skottimiehet myivät porukalla käsinvärjättyjä, monenkirjavia lankoja. Värjäykset olivat ehkä vähän Wollmeisen kopioita, mutta koska en ole koskaan pitänyt Wollmeisen pohjalankoja kovin laadukkaina, tämä Easyknits oli kiva ylläri: herkullisia värejä hyväntuntuisilla pohjilla. Ostinkin sitten setin sukkalankoja, muutamia pikkuvyyhtejä ja pari isoa. Kotona huomasin, että olinkin vahingossa ostanut mustan ilman vahviketta, joten setti lienee parasta neuloa kokonaisuutena huiviksi. Tai katsotaan nyt.

 

Melkein kaikilla käsinvärjäreillä oli myös pikkuvyyhtejä. Se oli oikeastaan aika kiva juttu, saattoi ottaa vaikka raitalangaksi pikkuisia vyyhtejä eikä tarvinnut investoida raitoja varten kokonaisiin vyyhteihin. Vaikka kyllä mulla on aina jämälangoille riittänyt sijoituskohteita.

Pikkuvyyhtejä otin myös Knitting Goddessilta. Tämä kyseinen ihana setti on alpakkaisia sukkalankoja. Näistä varmasti voin neuloa jotain kivaa. En kylläkään vielä tiedä ja että raaskinko edes. Niin ihana on tämä puntti!

 

 

Kaikken suurimman vaikutuksen tekivät kuitenkin Knit by Numbersin luomulaatuiset brittiläiset merinot. Ostin villapaitalangoiksi ison läjän mustaa ja lisäksi pikkuvyyhtejä, sillä mielessäni kajasteli toinen 3-in-1-villapusero, jonka aloitinkin jo kämpillä samana iltana. Värien valitseminen oli ihan tuskaa ja langat nähdessään taisivat matkaseuralaiseni ensin vähän yökkäillä, mutta kun näkivät neuleen alun, oli heidän tunnustettava (ainakin Puikkomaisterin), että ihan hyvä setti se sittenkin oli. Mutta mähän kyllä tiesin!

Lanka on aivan ihanaa. Vähän pörröistä, mutta ei yhtään pörhöllään. Miten sen selittäisin. Pehmoista ja laadukkaan tuntuista. Hyvä tästä vielä tulee!

 

 

 

Pitkästä aikaa! Rauhalassa!

perjantaina 12. tammikuuta 2018

Rauhalassa, koiran hihna poikki. from Ilu Handusta on Vimeo.

neuletapahtumia – knit occassions

lauantaina 10. syyskuuta 2016

Koko kesän on tapahtnut: ihania, erilaisia, virkistäviä, hupaisia, inspiroivia, kauniita, harmonisia ja repäiseviä käsityötapahtumia pitkin Suomennientä. Olen ollut mukana vaikka missä, tietenkin itse järjestämilläni (maailman parhailla) Pukkilan Puikkopäivillä, mutta myös Jyväskylän upeilla Knitfesteillä, Puikkomaisterin Neulebaarissa Helsingissä ja kaikenlaisissa pienemmpissä tapahtumissa. Ja tietenkin ilman kameraa.

Kun Lentävän Lapasen Pop Up Porvoon tunnelmallisella Paahtimolla kaksi viikkoa sitten ensimmäisen kerran ilmiintyi, lupasin itselleni kuvata kunnolla. Ja kuinkas kävikään: kamera jäi kotio. Tänään toinen kolmesta Pop Upista popuppailtiin ja kas! Muistin kameran. Ja hyvä edes näin, tänään hyvässä seurassa Lapas-Tainan ja Puikkomaisteris-Tiinan kanssa jututettiin neulehikasta kansaa. Tässä teille vähän herkkuja.

Finland is full of lovely summerish knitting happenings of all shapes. Today we were popupping in Porvoo, beautiful old town.

 

 

 

 

 

Vielä kerran popuppaillaan kahden viikon päästä. Porvoon lähimaastosta kaikki neulojat, kaivautukaa koloistanne!