joululahja – christmas present

tammikuu 2nd, 2016

Nyt, kun joulu on ohi, on blogeissa ahkerasti päivitelty joulun lahjaneule-esittelyjä. Minäkin! Yleensä en paljoa neulo lahjaksi, sillä koskaan ei voi olla varma, pitääkö lahjan saaja omastaan vai sysääkö kaapin perukoille ja haukkuu niin lahjan antajan kuin lahjankin. Uskokaa vaan, näinkin on käynyt.

Nyt tosiaan neuloin yhden lahjan. Se tosin odottaa täällä yhä saajaansa, mutta josko henkilö jonain päivänä sattumalta tulisikin uutta kahvimasiinaani testaamaan, saisi omansa. Tosin voin pitää nämä jemmassa, jos vaikka ei tulekaan. Hihih.

I have knitted this Christmas only one gift. They are here still waiting for a friend, who absolutely needs these. This yarn was hanging around in my car for a long time, because I just didn´t understand the dyeing, but while I started to knit, I knew the point: it´s grey!

The point in these simple warmers is the Indien thumb. It is very simple too, but somehow it fits perfectly!

 

 

Näihin käyttämäni lanka pyöri autoni tuulilasilla jonkin aikaa. Sain sen Titityyn luksusklubista, mutta vyöte on hukkunut – siinä luki jotain ranskaksi. En jotenkin saanut kiinni värjäyksestä, oliko se hyvä vai paha? Lopulta annoin sille tilaisuuden ja ymmärsin, mistä tällaisessa värjäyksessä oli kyse: sehän on yleisilmeeltään harmaa!

Muuten yksinkertaisten käsineiden juju on intialaisessa peukalokiilassa, johon ihastuin talvella. Yksinkertainen sekin on, mutta nerokas, kerrassaan nerokas. Näyttää ilman kättä vähän ruttuiselta, mutta istuu kuin… kuin… kyllä, hanska!

 

 

Nämä lämmittimet näyttivät ensisilmukasta alkaen erään ystävän omilta, varasin ne siis hänelle! Pahoittelen, jos yllätys meni nyt joltakulta pilalle.

 

sukkia, sukkia! – socks, socks!

joulukuu 28th, 2015

No, kaikkiahan sukkia neulovat! Pannaan nämä nyt samaan postaukseen kaikki.

Everyone’s knitting socks! But I’ll show them all in same post.

Ensinnä tämmöiset nuolenpääsukat. Tein näitä jo viime kesänä puutarhaneulena. Sitten ne katosivat mystisesti, kunnes ennen joulua löytyi toinen sukka, keskeneräinen jossa olivat puikot kiinni. Muistin toki, että ensimmäinen sukka oli jossain ja malli oli jotensakin “nerokas” (näin se muisti pätkii tai kesä on kesä myös mielessä). En löytänyt valmista sukkaa mistään. Paitsi sitten kun oikeasti aloin siivota. Ja mikä riemu, sukkaparin neulominen ei koskaan ole ollut näin vähästä kiinni!

Usein tuommoinen kaunis värjäys ei oikein pääse oikeuksiinsa, jos sukassa on monimutkainen mallikuvio eikä selkeitä, mutta jujukkaita malleja ole liikaa. Jos oikein innostun, kirjoit(ut)an tästä vielä ohjeen, vaikka ei tuo nyt kovin monimutkainen idea ole.

Lankana on Malabrigon sukkalanka, jonka marinoin huolellisesti erään Titityyn-matkan jälkeen.

This first pair is of Malabrigo Sock and I have started these already last summer at garden. I just did not find them anymore, but I remember they were “genious” (maybe it was the summer, which was genious and super). Anyway I found these and finishing a pair of socks  has never been this quick before. This kind of beautiful dyeings are not working well with complicated patterns, I think we’d need more simplicity.

 

 

 

Toiset sukat ovat raitavärjätystä langasta, amerikkalaisesta Etsy-kaupasta tilaamastani. Kauppaa en kylläkään muista. Langassa on vähän kashmiria ja merinoa ja nylonia, muistaakseni, mutta tärkein idea on näiden sukkien kannanotto. Tytärlaps oli näitä jo nyysimässä, kun ne ovat niin ihanat, mutta enpä raaskinut luovuttaa. Pidän itse ja annan loistaa lahkeensuusta.

Second pair is self-striping beauty I orderd from some American Etsy-store, which I cannot remember and the tag of the yarn is missing. They are very political and first daughter just wanted to crab them from me, but I didn’t let her: I want to use them myself!

 

 

Kolmannet sukat neulasin perussukkana aivan hilloamattomasta tuoreesta sukkalangasta, Hedgehog Fibresin sukkiksesta, joka myös tuli Titityystä. Värjäyksen nimi on Pod ja se vei sydämeni. Ihmettelin, miksi se on niin tuttu ja lämmin läikähteli rinnassa, kun sitä katsoin. No, sehän oli ystäväni maalauksen värit; maalauksen, jonka sain häneltä tohtorilahjaksi, kun olin niin siihen silmäni iskenyt hänen työhuoneellaan.

Third pair is newest, just basic socks of Hedgehog Fibres sock yarn from Titityy and the shade is called Pod. I just loved it and it felt somehow familiar. No doubt, why! My friend already painted them for me!

 

 

aina ei voi onnistua – can´t succeed every time

joulukuu 27th, 2015

Innostuin neulomaan kuopukselle ihanasta Suri Alpacasta. Ostin muutaman kerän tätä pörröihastusta Lentävästä Lapasesta, joka on nykyään myös Handun virallinen hovijakelija.

Idea oli hyvä, mutta en tiedä, mikä meni lopulta vikaan. Puikkokoko oli merkittävästi pienempi kuin ehdotettu, silti neuloksesta tuli lötkö ja ryhditön. Suunnitelmassani oli virkata pitsejä vähän sinne sun tänne, mutta keveässä neuloksessa virkatut osat olivatkin liian painavia ja alkoivat kiskoa jos johonkin suuntaan. Neuloessa langan ihana keveä pörheys latistui enkä saanut siis sitäkään onnistumaan. Jotain edes paikatakseni kirjailin helmaan vähän väriä. Ja lopulta lapsi väitti, että villatakki kutittaa..

Can’t say, what’s wrong with this gardigan. But something is!

I bought couple of balls of Sandnes lovely Suri Alpaca and wanted to knit something fluffy and nice for my youngest. Somehow the knit was too loose, however I had much smaller needles than succested. I planned to crochet some lace here and there, but the crocheted part was too heavy and started pull the knit. To make something right, I sew some unfortunate ornaments to make some color. And in the end kid told me the knit is itchy. Hmm. Maybe something successfull next time!

Hihat ovat kuulemma kuitenkin kivat.

No ens kerralla sitten nappiin.

Sleeves are nice thou, she said.

 

 

tweedistä – of tweed

joulukuu 6th, 2015

Terve, vähäiset lukijani, vai vieläkö teitä on?

Sain jonkun hetkellisen mielenhäiriön, kun näin Kerän Jonnan Facebookiin postaamaan kuvan Isagerin Tweed-langoista. Halusin heti itselleni yksinkertaisen pulloverin (mikä ihana retrosana!), jossa olisi vähän rätväkämmät värit. Ja sitten tietenkin tilasin.

Aloin neuloa puseroa. Olin jossain vyötärön korkeudella ylhäältä alkaen, kun sovitin sitä huvikseni Tytärlapselle, joka on kymmenvuotias, mutta noin 155-senttinen. Jotenkin siinä vaiheessa näytti, että tämä sopii paremmin lapselle, joka on tietenkin minua kapeampi. Kuitenkin tuommoinen leveä A-malli näytti A-mallilta hänellä, minulla…  hm… vartalonmyötäisemmältä.

I saw lately Kerä´s Jonnas Facebook-pic of Isagers Tweed Yarn. I knew straight away I needed one pullover of them. I started to knit top down, and I fitted this to my daughter, 10 yrs and 155 cm. Suddenly this looked so much better on her! So I decided to knit a tunic for her.

 

Hihat päätin vasta lopuksi ja lapsen toiveita kuunnellen jätin ne lyhyiksi. Toisaalta olisi voinut jättää vieläkin lyhyemmiksi….

As she wanted, I left sleeves short. I could have actually left them even shorter, as you can see…

 

Nyt olen itse vailla puseroa. No, onhan mitä neuloa!

Now I have a lack of a pullover.

 

 

kirsikkakakku – cherry pie

elokuu 15th, 2015

Sorruin taannoin ostamaan Titityystä Holst Garnin Noblea. Koppis valiltsi värit ja oikeastaan langankin. Omaan käteni tämä ohut merino-kashmir -sekoite tuntui kovalta ja jotenkin puuvillaiselta, mutta halusin kuitenkin kokeilla. Varsinkin kun Koppis innostui väreistä.

Neuletakkia siitä sitten tekemään. Edellisen postauksen Dexterin jälkeen mulla oli päällä joku rikotun helmineuleen rakkaus. Totta puhuen se ei vieläkään ole kokonaan mennyt ohi.

Ja tämä siitä tuli. Hihan pituuden valitsi Koppis itse. Ja itse se nimesi sen kirsikkakakuksi.

I happened (how did this happen?) to buy some Holst Garn Noble, my five-years-old Beetle just wanted to have certain shades of it and I agreed. She wanted a gardigan. I´m kind of fallen in love with broken seed stitch. As you can see.

Noble was nice yarn after all. I was suspicious, because it felt hardish in my hand, but finally the knit itself became quite light and summerish.

 

 

 

Lopulta lanka oli mukavaa neuloa ja koska se oli kovin keveää ja ohutta, lopputuloskin on oiva kesäneule.

 

*****

 

Sukkiakin on pitänyt. Tässä vaan muistiin itselle. Kahdet Handun Paksukkiksesta. Koppiksen sukissa samaa rikottua helmineuletta. Alla äidin aikanaan virkkaama parisängyn peite. Otin sen käyttöön ja ihastuin.

 

 

P.S. Tänään puikkoiltiin Pukkilan Puikkopäivä. Kiitos kaikille osallisille, olipas mukava päivä!

 

dexter

heinäkuu 20th, 2015

Sain Handuun uutta ihanaa lankaa, jota saa myöhemmin myös verkkokaupasta. Se on nimeltään Ilun Sinkku ja se on yksisäikeinen suloinen merinolanka, metrejä yksi vuoden jokaiselle päivälle, 365 m. sadassa grammassa. Minulle iski pakotus neuloa siitä jotain aivan heti.

Kerän Jonna oli neulonut itselleen ihanaisen Dexterin ja joku siinä viehätti niin, että päätin kerrankin tarttua ohjeeseen – yleensä kun neulon ihan mitä sattuu. Osaan minä ohjeita seurata, mutta kun en millään viitsisi! Niin kävi Dexterissäkin, neuloa hujautin mallineuletta pitkälti yli ohjeiden. Mutta eihän meillä pureta!

I got a new base yarn to Handu, Ilus Single, and later I will have it in stock. It has one meter for every day of the year, 365 meters in 100 grams.

I just had to knit something of it and I decided to knit Dexter, as Jonna of Kerä did! I did not concentrate well enough and this happened: I did continue broken seed stitch about 10 centimeters too far. But no problem! This is now how it is! And buttons are missing.

Sain tänään Tytärlapsen auttamaan, vaikka se onkin vielä ruipelo takkiini. Napit puuttuvat.

 

 

 

 

Takki on uusi lempparini. Keveä, lämmin ja sopiva. Ja ohjetta suosittelen, hyvin kirjoitettu, että ymmärtäisi, jos seuraisi!

*****

 

Ai joo. Saimme häälahjan, koska menimme naimisiin.

Menimme yllättäen 19 vuoden kokeilemisen jälkeen, kesken kesäjuhlien. Ystävien ilmeissä oli näkemistä. Häälahjakin, niinkuin ilmeetkin, on hieno.

 

We had a surprise wedding after 19 ears living together. And we got one present. How cool is this!

 

puutarhuria paleltaa – gardener is freezing

kesäkuu 24th, 2015

 

Meillä on ollut tämä erikoisen viileä kesä. Neuloin luontoaiheiset lämmikkeet puutarhurin sormille. Tosin näillä ei kannata lapiohommiin ryhtyä, 100% merino (Handusta, tietty) ei ehkä kestäisi. Lämmittimet ihan omasta päästä.

We have had this specially cold summer. I knit these nature inspired warmers for gardening, but maybe this is not the right choise for shovelig, because of the 100% merino. From Handu, of course.

 

prinsessan varpaat – princess’ toes

kesäkuu 22nd, 2015

Luvassa prinsessapäivitys.

Princess post now.

Muutama postaus takaperin esittelin kotikutoiset, PukkIluiset ballerinasukkani. Samoista aineksista syntyivät myös pikkusiskon kirjoneulesukat. Vallan söpöiset niistä tulikin! Jotenkin huumorintajuani kutittelee tuommoinen robusti, rasvainen ja pehmeä lanka yhdistettynä pinkkiin ja vaaleanpunaiseen prinsessatunnelmaan.

Couple of posts ago I wrote about my robust local and ecological yarn and the ballerina socks. These are of the same skeins. Little sisters’ fair-isled socks. So princessy and so greasy and robust. Actually these socks are quite a basic thing, but the yarn: plain loveliness with sheepy touch!

Sukathan sinänsä ovat ihan perusjuttu, mutta lanka on yhä uusi suosikkini. Sen rasvaisuus ja lampaisuus ja samalla pehmeys ovat suloa!

 

Olen niin iloinen, että rasavilli 5-vuotias tyttölapseni on vuorotellen prinsessa ja välillä ankara lappuhaalaripörröpää. Tässä prinsessatunnelmissa. Ja viimeinen kuva on mukana vain siksi, että siinä näkyy se, mitä meillä nykyään harjoitellaan. Nimittäin kirjoittamista. Polvessa on P. Tietenkin.

I´m so glad my 5-year-old Beetle Kid is sometimes a princess, sometimes a jeansoverall kid. Today princess day. And the last pic is here only because of our now hobby: learning to write. Of course she has “P” in her knee. It is “polvi” in Finnish.

 

 

 

pukkilan puikkopäivä 2015

kesäkuu 3rd, 2015

 

HUOMIO! ILMOITTAUTUMINEN ALKAA VASTA MAANANTAINA  8.6.!!! 

 

 

Pukkilan Puikkopäivä 2015! Kesän kuumin neuletapahtuma tulee taas!

 

Tule neulomaan, virkkaamaan, kehräämään, syömään, kakulle, kuoharille ja ennen kaikkea hyvään seuraan!

 

Pukkilan kuudes Puikkopäivä järjestetään 15.8.2015 Ruokapaikka Kohisevassa, Itä-Uudenmaan Pukkilan keskustassa. (Osoite on Keskustie 19, Pukkila, www.kohiseva.fi)
Ohjelmassa on vapaamuotoisia luentoja ja tietenkin käsitöitä. Mukaan on tulossa myös käsityökauppoja!

Kohisevan runsaat antimet ovat osallistujien käytettävissä koko päivän ajan. (eis. sis. osallistumismaksuun). Kuohuviini on tarjouksessa.

Koko päivän osallistumismaksu 22 € sisältäen avajaiskahvitukset sekä kaiken ohjelman ja tänän vuonna myös tarvikkeet. Osallistumismaksu maksetaan Kohisevaan tultaessa, mielellään tasarahalla.

Ilmoittautuminen alkaa 8.6. klo 10.00. Lähetä nimesi ja puhelinnumerosi sähköpostitse osoitteeseen: ilu@handu.fi niin pääset mukaan! (viestin otsikoksi: ilmoittautuminen.) Ilmoittautuminen on sitova.
Puikkopäivään on ilmoittauduttava etukäteen
, sillä tilojen kantokyky on rajallinen. Mukaan otetaan 50 ensimmäistä ilmoittautujaa, joitakin kiintiöpaikkoja varataan paikallisille osallistujille.

Omat rukit, puikot, projektit, kamerat ja intomieli mukaan!

OHJELMA  (oikeudet muutoksiin pidätetään)

klo 11             Avajaiskahvit ja esittelykierros

klo 12             Päivänavaus! Tiina Kaarela esittelee tuoreen Puikkomaisterin sukkakirjansa ja jakaa nimmareita.

Tutustu Tiinaan

*

Ruokaa nälkäisille, vapaata käsitöimistä, tutustumista ja vinkkien jakamista. Kauppiaat avoimina.

*

klo 13              Anu Välitalon Värijamit –  värioppia kokemuksellisesti ja elämyksellisesti.

HUOMIO! Omat sakset mukaan! Muut tarvikkeet talon puolesta.

Tutustu Anuun

*

klo 15.30            Neulominen lähtee Lapasesta! Ylhäältä alas ihan ite, Tarja Jussila

Tutustu Tarjaan

*

n. klo 16.30            Päätöskahvit ja -voivottelut

(Huom! Kahvit omakustanteisesti) Kahvin jälkeen vapaata seurustelua ja improvisoitua ohjelmaa, mikäli intoa ja jaksua on.

* Vapaata seurustelua saa harjoittaa koko ajan, Kohisevan isossa salissa pyörivät esitelmät, mutta muissa tiloissa saa vapaasti oleilla, jollei halua kuunnella esityksiä. Aikataulu on joustava, fiiliksen mukaan.

 

MUUTA

Linja-autokyytejä on karsittu tänä vuonna rankasti, suosikaamme kimppakyytejä! Pukkilaan on Helsingistä autolla noin tunnin ajomatka (n.80 km), Lahdesta n. 40 min., Porvoosta n. 30 min. Myös kyyti Mäntsälän rautatieasemalta/lle on järjestettävissä pientä lisämaksua vastaan. Kysy kyydeistä ilulta!

pientä varustelua – small but cute

kesäkuu 1st, 2015

Olen mainoksen uhri. En käsitä, mistä se pomppasi silmääni, mutta Jimmy Beans Woolissa oli tuommoisia pieniä settejä pikkukikkareita Toshin Light Merinoa. Hirveellä hinnalla, tietty. Oli ehkä joku heikko hetki tai jotain, kun kävi sitten näin.

I´m a victim of an ad. I don´t know how it happened, but there were these little and expensive sets of Tosh’s Merino Light. This just happened.

 

 

Olen rohkea ihminen ja paljastan työpöytäni tilanteen. On täällä nimittäin töitäkin tehty.

I’m really brave person and I show here the situation of my desk. It shows that I have been also working.

 

 

HUOH.